YHTEYSTIEDOT

LUKIPUHELIN
päivystää arkisin klo 8-17. Voit soittaa numeroon
044 284 4563.

Voit lähettää kysymyksiä SÄHKÖPOSTIIN oppimisti@gmail.com. Pyrimme vastaamaan kysymyksiin viikon sisällä.

HALLITUS

Birgitta Grönholm
044 984 2401
puheenjohtaja.oppimisti
@gmail.com

Niina Savolainen
sihteeri.oppimisti
@gmail.com

Tomi Kovalainen
varapuheenjohtaja.
oppimisti@gmail.com

Taija Grönholm
nuorisovastaava

Suvi Lehto
Tuula Pelkonen

Twitterissä Oppimisti@Oppimisti

www.facebook.com/pages/Lahden-seudun-erilaiset-oppijat-ry-Oppimisti/864275230251846?fref=ts

Mikä on lukivaikeus?

  • Yleisin oppimisvaikeus
  • Esiintyy 5-17 prosentilla
  • Alttius vaikeuteen on perinnöllinen
  • Kielellisen taidon pulma
  • Lukemisen ja kirjoittamisen ongelmista saattaa seurata luetunymmärtämisen vaikeuksia
  • Lukivaikeuteen saattaa liittyä myös muita oppimisvaikeuksiaIlmenee usein hitaana lukunopeutena, tavuttamisen ja oikeinkirjoituksen vaikeutena sekä heikkona kirjallisena ilmaisuna
  • Pysyvät aikuisuuteen
  • Lukivaikeuksia voidaan lieventää opetuksella, kuntoutuksella, lukukokemuksilla, hyvällä yleistiedolla ja laajalla sanavarastolla
Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudesta käytetään rinnakkain nimityksiä lukivaikeus ja dysleksia. Lukivaikeus on yksi yleisimmistä oppimisvaikeuksista. Lukivaikeutta esiintyy noin 10 prosentilla oppilaista koulun alkuvuosina. Alttius lukivaikeuteen on perinnöllinen. Lukivaikeuksisista lapsista 23-65 prosentilla on vanhempi, jolla on lukivaikeus. Lukivaikeuksien taustan ajatellaan olevan nykykäsityksen mukaan lievissä hermoston rakenteen ja toiminnan poikkeavuuksissa.
Lukivaikeus on alkuperältään neurobiologinen erityinen oppimisvaikeus, jolle on tunnusomaista vaikeudet tarkassa ja/tai sujuvassa lukemisessa ja oikeinkirjoituksessa. Lukivaikeudet johtuvat hankaluuksista kielen äänteellisen aineksen käsittelyssä, mikä vaikeuttaa sanojen ja äänteiden tunnistamista. Lukivaikeudet ilmenevät hitaana lukunopeutena, tavuttamisen ja oikeinkirjoituksen vaikeutena sekä heikkona kirjallisena ilmaisuna. Lisäksi lukivaikeuksiin saattaa liittyä sanan merkityksen tai lauserakenteisiin liittyvien taitojen heikkoutta. Näistä lukemisen perusongelmista saattaa seurata vaikeuksia luetunymmärtämisessä, ja vähäiset lukukokemukset voivat estää sanavaraston laajenemisen.
Nykykäsityksen mukaan lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet eivät johdu visuaalisen (näköaistiin perustuvan) hahmottamisen vaikeudesta vaan lukeminen ja kirjoittaminen on kielellinen taito. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia ei voida selittää esimerkiksi yleisellä heikolla älyllisellä kehityksellä. Tiedetään myös, että lukivaikeudet eivät häviä kehityksen myötä, mutta niitä voidaan lieventää esimerkiksi opetuksella ja lukukokemuksilla.
Lähteet:
Lyytinen, H. & Lyytinen, P. 2007. Lukivaikeuden tunnistaminen ja ennaltaehkäisevät toimet.http://www.lukimat.fi/lukeminen/kirjoituksia/suomenkieliset-artikkelit/.
Hinton, C.D. 2009. Primer of Dyslexia.http://www.oecd.org/document/51/0,2340,en_2649_14935397_35149043_1_1_1_1,00.html
Lyon, G.R., Shaywitz S. & Shaywitz B. 2003. Defining dyslexia, comorbidity, Teachers' knowledge of language and reading. A definition of dyslexia. Annals of dyslexia 53, 1-14.
Vellutino, F.R., Fletcher, J.M., Snowling, M.J. & Scanlon, D. 2004. Specific reading disability (dyslexia): what have we learned in the past four decades? Journal of Child Psychology and Psychiatry 45 (1), 2-40.
Hatcher, J., Snowling, M. & Griffiths, Y. 2002. Cognitive assessment of dyslexic students in higher education. British Journal of Educational Psychology 72, 119-133.