YHTEYSTIEDOT

LUKIPUHELIN
päivystää arkisin klo 8-17. Voit soittaa numeroon
044 284 4563.

Voit lähettää kysymyksiä SÄHKÖPOSTIIN oppimisti@gmail.com. Pyrimme vastaamaan kysymyksiin viikon sisällä.

HALLITUS

Birgitta Grönholm
044 984 2401
puheenjohtaja.oppimisti
@gmail.com

Niina Savolainen
sihteeri.oppimisti
@gmail.com

Tomi Kovalainen
varapuheenjohtaja.
oppimisti@gmail.com

Taija Grönholm
nuorisovastaava

Suvi Lehto
Tuula Pelkonen

Twitterissä Oppimisti@Oppimisti

www.facebook.com/pages/Lahden-seudun-erilaiset-oppijat-ry-Oppimisti/864275230251846?fref=ts

MAAHANMUUTTAJAN LUKIVAIKEUDEN ARVIOINTI

Maahanmuuttajan lukivaikeuksien kartoittaminen aloitetaan lukemis- ja kirjoittamistaitojen tarkemmasta kuvailusta ja ongelman tarkentamisesta: onko kyse enemmänkin tekstin ymmärtämisen ja tuottavan kirjoittamisen ongelmista vai teknisestä suorituksesta?

Moni asia, mikä suomenkielisen lukijan työskentelyssä kielisi selvästi lukivaikeudesta, ei maahanmuuttajataustaisella sitä suoraan ole. Esimerkiksi kirjoituksessa esiintyvät kaksoiskonsonantti- ja vokaalivirheet ovat tyypillisiä vielä muutaman vuoden maassaolon jälkeen.

Samoin ääneen lukeminen voi kuulostaa hitaalta ja työläältä etenkin aitoa tekstiä lukiessa (suomen kielen pitkät sanat, lukuisat vartalovaihtelut ja päätteet). Toisaalta jos lukutaitoa on, pitäisi esimerkiksi sanalistojen lukemisen sujua kohtuullisen hyvin eikä lukemisen pitäisi olla mahdottoman tankkaavaa. Ääneen lukemista voi kokeilla myös opiskelijan oman äidinkielen tekstillä siinä rinnalla. Vaikka opettaja ei ymmärtäisi kielitä, saa tuntumaa siihen, miten lukeminen on automatisoitunut omalla kielellä. Tekstin ymmärtämisen pulmia voi miettiä paitsi mekaanisen lukutaidon kautta, myös sen kautta, kuinka paljon tekstin sanasto ja rakenne haastaa tätä lukijaa. Yksinkertaisesti sanottuna: kuinka paljon voi tämänhetkisellä kielitaidolla olettaa ymmärtävän tekstistä asioita.

Lukemisessa havaitut ongelmat tulisi suhteuttaa siihen tietoon, jota tiedetään opiskelijan lukihistoriasta ja suomi toisena kielenä -taitotasosta.
Seuraavilla kysymyksillä on tarkoitus saada tuntumaan siihen, liittyvätkö havaitut vaikeudet lukemisessa ja kirjoittamisessa enemmän suomen kielen taidon puutteisiin vai mahdollisesti itse lukemiseen. Keskeisiä kysymyksiä tällöin ovat:
  • miten opiskelija lukee omalla äidinkielellään (joka on todennäköisesti pitkäaikainen koulukieli), onko esimerkiksi venäjän lukemisessa ja kirjoittamisessa ongelmia?
  • oppiko opiskelija aikanaan lukemaan normaalisti vai liittyikö lukemaan oppimiseen vaikeutta
  • miten opiskelija itse kuvaa vaikeuksiaan
  • kuvaako hän vaikeuksia suomen kielellä lukemisessa vai kaikessa lukemisessa
  • onko opiskelija saanut suomi toisena kielenä - opetusta ja saako sitä nyt
  • kuinka kauan opiskelija on ehtinyt olla suomenkielisessä koulumuotoisessa opetuksessa ja kuinka pitkä on lukemishistoria suomenkieltä ylipäänsä
  • mikä on opiskelijan suomen kielen taito: puhe, ymmärtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen yleisten kielitutkintojen taitoasteikolla kuvattuna


 Teksti pohjautuu kirjaan Arvonen, A., Katva, L. & Nurminen, A. 2010 Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. PS-kustannus.